JAANA: R&A forever?

R&A merkitsee minulle kolmea asiaa:

1. Syksy.
Kesän - mieluiten kuuman ja laiskan - jälkeen pitää saada aivoille hommia. Uusi alku.
Ilmestyy Katalooki ja yhtäkkiä ei ole väliä onko ilma aurinkoinen vai sadeko vihmoo.
R&A on sisällä, tukkoisissa jonoissa ja täpötäysissä saleissa. Oopiumia kansalle.

2. Silkkitakki.
Vuonna 1989 Siltalan Mikalla oli jo se. Silkkitakki. Oliko se keltainen vai violetti, siitä en ole varma. Minusta hänellä on ollut sekä että.

Mutta se takki merkitsi silloin muualta tulleelle, että hei nää festivaalit, näillä voi kohdata jotain todella erilaista. Ja ihan varmasti kohtasikin.

3. Rankka.
Alkuvuosina oli tärkeää, että elokuva oli rankka. Kaikenlaista ruumiisiinsekaantumista pyöritettiin yömyöhällä Engeleissä. Minähän en moisiin tietenkään ryhtynyt, nynny.

Jossain vaiheessa ylenmääräinen rankkuus sitten kärsi inflaation. Käsitteenä ja onneksi ohjelmistossakin.

Silti ja siksi ja yhä Katalookin herättämä tunne on sama kuin ekana vuonna: haluaisi nähdä about kaikki elokuvat. Eikä ikinä ehdi.