HUOM! Saattaa sisältää spoilereita.
Katsoin ELENAN ja kuten joskus käy, näin aika eri elokuvan kuin katalookin esittelijä.
Miten niin loppui onnellisesti? Missä tässä Tsehovia oli? Ja trilleri?
Onnellinen loppu. No, kyllä Elena sai läheiset ihmiset lähelle. Mutta joutui myös raskaasti luopumaan elämästä, jonka oli valinnut kymmenen vuotta aikaisemmin. Ja läheiset ja läheiset. Rakastiko poika Elenaa yhtään sen enempää kuin tytär Vladimiria?
Tsehovia en nähnyt tässä tarinassa. Voisin väittää tätä jopa kyyniseksi. Tsehovia en koe kyyniseksi, julman rehelliseksi lähinnä. Mutta ELENA: mikään ei muutu ja kukaan ei opi mitään. Fiksut, kuten Elena, pärjää aina. Kenellä tässä oli esimerkiksi tulevaisuus edessään? Sashallako? Opiskelisi yliopistossa ja saisi ehkä kovapalkkaisen viran. Mutta ihmisenä?
Trilleri? ELENA on upea elokuva vääjäämättömässä lakonisuudessaan. Nainen tekee päätöksen omista lähtökohdistaan katsoen pakon edessä ja toteuttaa sen. Jännitystä en elokuvassa kokenut, intensiivisyyttä kyllä sitäkin enemmän. Hienolla tavalla tässä minusta kyettiin VÄLTTÄMÄÄN perinteiset jännityselementit.
Mielenkiintoista on taide. Se on aina katsojan silmässä, se lopullinen versio. Ja ainoaa oikeaa yhtä teosta ei ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti